- Hysteria (juonittelupeli!) 2. yö (La 3.2 klo 20.00)

No minusta OmenanKara saattaisi ihan hyvin olla pahis? Hän ja MetsoMarie äänestivät molemmat Pumia, mutta OmenanKara raivostui oudosti kun Katherine epäili häntä, ja se todella herättää epäilyksiä. Mielestäni OmenanKara on myös sellainen pelaaja, kenet viholliset olisivat hoidelleet pois ellei hän olisi pahis...

++ OmenanKara

MetsoMarie yrittää selkeästi livahtaa vaikeasta tilanteesta pois, mutta en aio helpottaa hänen tehtäväänsä, koska itse näen OmenanKaran hyviksenä ja MetsoMarien enemmän pahiksena. Varsinkin epätoivoinen yritys pelastaa oma nahka pisti silmään.

Veit sanat suustani. Vaikka voi MetsoMarie olla vain raukkamainenkin. Silti uskon, että tässä piilee jotain syvempää. Kuvainnollisesti sanottuna haistan palaneen käryä.

++ MetsoMarie

Olen nyt äänestämässä kai viimeisenä ennen päivän päättymistä, ja kuten muillakin, minullakin MetsoMarien käytös nousee esiin epäilyksinä. Itse en ainakaan yrittäisi pelastaa omaa nahkaa jonkun toisen kustannuksella. Se tuntuu luonnottomalta ja kolkolta. Toivottavasti viimein saamme pahiksen kiikkiin ja telkien taakse!
++ MetsoMarie

Seitsemäs yö

Tulos

MetsoMarie - 4
OmenanKara - 3
Katherine - 1

Lähteen reunalle oli asetettu neljä ruskeaa kuulaa, yksi vaaleanvihreä kuula, ja hiukan kauemmas niistä yksinäinen keltainen kuula. MetsoMarie näytti melko tyyneltä, kun häntä kiskottiin lähdettä kohti. Hän yritti silti ovelasti hivuttautua vartijoiden otteesta pois. Ihmiset tuijottivat hiljaa tätä toimitusta. Osan silmissä oli toivonpilkahdus, mutta suurin osa heistä oli jo vaipunut epätoivoon. Niin monia oli kuollut, ja viholliset niin pahasti voitolla. Lopulta MetsoMarie työnnettiin kovakouraisesti lähteeseen. Hän painui pärskien pohjaan.

Lähes ennätyksellisen nopeasti hän nousi pintaan. Vaaleat hiukset tippuivat vettä, ja kun hän heilautti niitä, vesi roiskui lähellä olevien päälle, ja miehen sinikellon väriset silmät loistivat iltahämärässä. Kaikki tunnistivat hänet Janiksi, yhdeksi kylän - kyllä - viattomaksi asukkaaksi. Mies pärskäytti vedet nielustaan, ja soi sitten alentavan katseen häntä tuijottavaan väkijoukkoon.
"No, ette voi väittää ettenkö olisi varoittanut..." hän totesi, laittoi nopeasti polvet koukkuun, ja hetki sen jälkeen kaatui takaperin lähteeseen. Ihmiset eivät enää edes jääneet katsomaan, kun hän vajosi pinnan alle. Vanhus huokaisi.
"No... En keksi oikeastaan enää mitään kannustavaa sanottavaa. Toivotaan vain, että olemme aamulla kaikki elossa!"



Paremmilla metsästysmailla
1.päivä - Horacle (hyvis, Janica)
1. yö - Korppi (prinsessa, Noora)
1.yö - Tuli-Tikku (prinssi, Eetu)
2.päivä - Lara (hyvis, Annika)
2.yö - Tiinuskah (hyvis, Mia)
3.päivä - Pum (pahis, Maria)
3.yö - Marple (rosvo, Hannu)
4.päivä - Wendre (hyvis, Elina)
4.yö - Shannon (shamaani, Petri)
5.päivä - avain (hyvis, Suvi)
5.yö - Kätkykehto (3.osapuoli, Jebou)
6.päivä - marve (hyvis, Salar)
6.yö - Sitrus. (hyvis, Marianna)
7.päivä - MetsoMarie (hyvis, Jani)

Poistuneet - 14
Jäljellä - 11

Kahdeksas päivä

Aamulla kylässä oli sumuista, ja se vaikeutti ruumiinetsintäreissua. Eivät ihmiset tosin olleetkaan sille kovin innokkaasti lähdössä, heitä vain pelotti että kukakohan nyt löytyy. Kun sumu alkoi hälvetä, he kuitenkin aloittivat. Hyvin pian he löysivät maantieltä OmenanKaran, jonka rinnassa oli syvä haava. Vanhus kumartui tutkimaan häntä, ja nousi vapisten ylös.
"Ammuttu harppuunalla. Ja kuten näette, me menetimme..."
Enempää ei tarvinnut sanoa. Kaikki näkivät, että maassa makasi Ninon, ritarin ruumis. Ainut henkilö, joka oli kyennyt suojelemaan heitä yöhyökkäyksiltä. Tunnelma oli entistäkin pelokkaampi ja toivottomampi, kun Nino kannettiin kappeliin odottamaan hautausta.

Oli kauheaa tietää, että heitä oli enää 10. Ja vain seitsemän heistä oli hyviä. Joku laski, että tarvittaisiin enää kaksi tälläistä päivää ja yötä, niin viholliset veisivät voiton. Seisoessaan myöhemmin ritarin haudalla he vannottivat, että ottaisivat tänään vihollisen kiinni. Stamos, ama-fiona, Kitara, Katherine, Arthuro, Nyks, Viherhuntu, Tiffany, Kreivitär-Lavigne ja annika-6 eivät voineet enää mitään muuta.

Kotimatkalla
1.päivä - Horacle (hyvis, Janica)
1. yö - Korppi (prinsessa, Noora)
1.yö - Tuli-Tikku (prinssi, Eetu)
2.päivä - Lara (hyvis, Annika)
2.yö - Tiinuskah (hyvis, Mia)
3.päivä - Pum (pahis, Maria)
3.yö - Marple (rosvo, Hannu)
4.päivä - Wendre (hyvis, Elina)
4.yö - Shannon (shamaani, Petri)
5.päivä - avain (hyvis, Suvi)
5.yö - Kätkykehto (3.osapuoli, Jebou)
6.päivä - marve (hyvis, Salar)
6.yö - Sitrus. (hyvis, Marianna)
7.päivä - MetsoMarie (hyvis, Jani)
7.yö - OmenanKara (ritari, Nino)

Poistuneet: 15
Jäljellä: 10

En haluaisi kuulostaa itsekkäältä, mutta minun kannaltani tämä ei nyt hyvältä näytä. Todennäköisesti kuolen seuraavana yönä, kun menetimme suojelijankin. Tilanne näyttää huonolta, ja tilanne saattaa ratketa pian. Yritän auttaa teitä kaikin keinoin tämän yhden päivän ajan, kun todennäköisesti olen viimeistä kertaa mukana.

Epäilitte että minä, marve, OmenanKara ja avain liitymme pahiksiin tai jopa että osa meistä on pahiksia. No, marve ja avain olivat hyviksiä ja OmenanKara ritari, eli nyt olen minä jäljellä. Toivottavasti ette tee sitä virhettä että lynkkaisitte minut, vahvistatte vain pahisten asemaa, mihin meillä nyt ei ole varaa. OmenanKara muuten epäili Katherinea ja kuoli, mutta se taitaa olla taas lavastus...

Niin ilmiselvä lavastamisyritys, että melkein naurattaa. Toivon tosiaan ettette tukeudu siihen, että OmenanKara epäili minua, koska jos olisin pahis, en olisi niin tyhmä että tekisin noin juuri kun voitto on käsillä. Pahikset ovat aika varmoja itsestään, kun ryhtyvät lavastusyrityksiin. En kannata myöskään kitaran lynkkaysta... Äänestän ainutta, joka olisi sopiva pahisehdokas silmissäni;

++ ama-fiona

Hän olisi jokseenkin sopiva pahikseksi.

Olisi mukavaa jos perustelisit äänesi paremmin, Katherine, jotta voisin puolustautua. Nyt olen ns. tyhjän päällä, vaikka haluaisin koittaa ehkäistä turhan lynkkayksen. Mutta kuule, itse epäilen kylläkin sinua, koska en usko lavastukseen. Sinä et äänestänyt Pumia, ja vielä sait epäilyksiä OmenanKaralta, joten ehkäpä pelkäsit lynkkaysta?

Eikä, alkaa mennä ahdistavaksi... En äänestä, koska välillä epäilen Katherinea, välillä en ja tuntuisi aika kamalalta lynkayttaa hänet, jos ei ole varma. Onneksi minulla ei ole äänestyspakkoa, pitää vain yrittää miettiä lisää, ja lynkata seuraavana päivänä, kun ajatukset ovat selkeämpiä.

Ei kuulu perusteluja, saat siis ääneni. Voi olla että oikea pahiskin vetoaisi tähän lavastusjuttuun, ja Katherine on muutenkin silmissäni pelin epäilyttävin. Haluan myös yrittää pelastaa itseni lynkkaykselta, vähän MetsoMarien tapaan.

++ Katherine

Ama-fiona saa ääneni ihan siksi että hän tuntuu äänestävän kostoksi, mitä kuvittelisin vihollisenkin tekevän. Lisäksi hänen käytöksensä on läpi pelin ollut outoa, ja vaistoan jotenkin että hän olisi pahis. Elikkä pitemmittä puheitta koska ilta lähestyy;
++ ama-fiona

Kahdeksas yö

Tulos
ama-fiona 3
Katherine 1

"Ama-fionan värisiä kuulia on tällä kertaa eniten, joten hän saa kylpeä lähteessä" vanhus julisti sen karmean illan päätteeksi. Ama-fiona katseli ympärilleen aivan kuin olettaisi jonkun huutavan koko jutun olevan aprillia, huijausta. Vartija kuitenkin tökkäsi häntä selkään.
"Ette hyödy tästä mitään!" hän huusi "Voin kertoa roolini vaikka ilman kylpemistä!"
Vanhus nyökkäsi vartijoille, jotka nappasivat ama-fionasta yksimielisen vahvasti kiinni, ja heittivät hä hänet pääedellä lähteeseen. Ennen vajoamistaan ama-fiona ehti huudahtaa kauhusta. Hän läiskähti lähteen veteen niin lujaa että vesi roiskahti. Ihmiset väistyivät veden tieltä häkeltyneinä, mutta suurimman hämmästyksen aiheutti, kun vedenpinta särkyi, ja esiin syöksyi mies, joka näytti olevan puoliksi pelkkää mustaa varjoa. Hän oli todella uhkaavan näköinen, ja moni näytti olevan jo varma että pahis jäi kiinni, kunnes ama-fiona totesi erään asian.
"Menetitte jälleen yhden hyviksen, idiootit... Olen Habib, varjo"
Hän valahti veteen kuin räsynukke. Hän katosi veteen jättäen jälkeensä painostavan hiljaisuuden. Lopulta yksi heistä äännähti erikoisesti, ja sanoi:
"Meitä on enää näin vähän jäljellä... Huominen voi olla ratkaiseva päivä, kai te sen tajuatte?"
Kaikki tuijottivat hiljaisena kaiken pahan alkua, lähdettä.
Totuuden puhdistava lähte poreili hiljaa, mutta kukaan ei huomannut tätä uhkaavaa merkkiä...

Viikatemies kävi kylässä

Poistuneet - 16
Jäljellä - 9


1.päivä - Horacle (hyvis, Janica)
1. yö - Korppi (prinsessa, Noora)
1.yö - Tuli-Tikku (prinssi, Eetu)
2.päivä - Lara (hyvis, Annika)
2.yö - Tiinuskah (hyvis, Mia)
3.päivä - Pum (pahis, Maria)
3.yö - Marple (rosvo, Hannu)
4.päivä - Wendre (hyvis, Elina)
4.yö - Shannon (shamaani, Petri)
5.päivä - avain (hyvis, Suvi)
5.yö - Kätkykehto (3.osapuoli, Jebou)
6.päivä - marve (hyvis, Salar)
6.yö - Sitrus. (hyvis, Marianna)
7.päivä - MetsoMarie (hyvis, Jani)
7.yö - OmenanKara (ritari, Nino)
8.päivä - ama-fiona (varjo, Habib)

Yhdeksäs päivä

Murheellinen rutiniitarkastus. Ihmiset kävelivät itkuisina ja hermostuneina kylän reunilla. He olivat jo melkein menettäneet toivonsa, eikä kauniina paistava aurinko parantanut asiaa. Hyvin nopeasti he löysivät joelta annika-6den ruumiin, joka makasi puoliksi vedessä, verinen kuhmu päässään ja vierellään rosoinen kivi. Hän oli jo palautunut normaaliin muotoonsa, ja kyllä - kaikki näkivät Marikan, oman tien kulkijan. Ainoan varman hyviksen. He huokaisivat syvään, ja kantoivat ruumiin pois joelta, perinteisesti kappeliin puhdistettavaksi. Tunnelma oli muuttunut yhä kauhistuttavammaksi. Tämä saattoi tosiaan olla ratkaiseva päivä. Heitä oli enää kahdeksan, joista vain viisi oli hyviksiä...

Oli taas aika lynkata.

Tuonelan joella soutelevat


1.päivä - Horacle (hyvis, Janica)
1. yö - Korppi (prinsessa, Noora)
1.yö - Tuli-Tikku (prinssi, Eetu)
2.päivä - Lara (hyvis, Annika)
2.yö - Tiinuskah (hyvis, Mia)
3.päivä - Pum (pahis, Maria)
3.yö - Marple (rosvo, Hannu)
4.päivä - Wendre (hyvis, Elina)
4.yö - Shannon (shamaani, Petri)
5.päivä - avain (hyvis, Suvi)
5.yö - Kätkykehto (3.osapuoli, Jebou)
6.päivä - marve (hyvis, Salar)
6.yö - Sitrus. (hyvis, Marianna)
7.päivä - MetsoMarie (hyvis, Jani)
7.yö - OmenanKara (ritari, Nino)
8.päivä - ama-fiona (varjo, Habib)
8.yö - annika-6 (oman tien kulkija, Marika)

Luulen, että Katherine olisi sopiva vihollinen. Hän äänesti ja epäili OmenanKaraa, joka epäili tätä ja kuoli ehkä sen takia. Muuta syytä minulla ei oikeastaan ole, paitsi että Katherine ei äänestänyt Pumia, tosin niin ei ama-fionakaan... Hmm, tunnen kuitenkin tekeväni oikein, kun annan ääneni;

++ Katherine

Kitarahan on nyt sanonut, ettei häntä kannata lynkata, koska OmenanKara, avain ja marve olivat viattomia ja niin on hänkin, mutta eikö olisi aika tyypillistä että hän olisi kuitenkin murhaaja? Ja tämä oli hänen taktiikkansa. Nyt kun se on kääntynyt häntä itseään vastaan, yritti hän lavastaa Katherinen. Se on minusta todella epäilyttävää, ja mehän uskoimme että yksi tuosta neljän joukosta oli pahis. Siksi annan ääneni Kitaralle, ja toivon parasta...

++ Kitara

Eikä, ama-fiona olikin hyvis... Kamalaa, nyt sitten ehkä viimeistä päivää viedään, ellemme tänään saa pahista kiinni. En ole vielä valmis antamaan ääntäni varsinkaan Kitaralle, sillä hänhän saattaa muiden lynkattyjen tavoin olla vain lavastuksen uhri. Olisi omalla hengellä leikkimistä lynkata hänet sen tiedostaen. Siksi en vielä ainakaan anna ääntäni vaan harkitsen vielä varsinkin hiljaisimpia pelaajia.

Peli on menetetty, jos lynkkaatte minut, joten ei tosiaankaan kannata. On kuitenkin enää yksi päivä jäljellä, jos väärä lynkataan, ja sitten pahikset ovat voittaneet. On siis turha etsiä syyllistä minusta, koska olen ehkä meistä kaikista viattomin. Minusta on harvinaisen idioottimaista vielä tunkeutua siihen että kuuluin joukkoon, joka äänesti annikaa, eiköhän se teoria ole jo todistettu jonninjoutavaksi?

Epäilisin myös vähän hiljaisimpia. Tiedän kyllä kuuluvani itsekkin heihin, mutta voin vakuuttaa etten ole murhaaja. No, eipä minua epäilläkkään joten ei hätää omalla osallani. Artuhro kuitenkin herättää sisälläni jotain outoa. En silti vielä äänestä.

Muutin mieltäni ja päätin sittenkin äänestää Kitaraa, koska hän ei edes puhunut Pumin mahdollisesta syyllisyydestä missään vaiheessa, ja kokoajan vetää esimerkiksi tuon "muutkin olivat viattomia" - kortin. Sitä ei voi jatkuvasti käyttää ja se on typerää. Minusta alkaa tuntua ihan mahdolliselta, että kuin sattuman kautta olisitkin pahis. En voi vaikuttaa kuin äänestämällä, joten... :
++ Kitara

Mietin pitkään Kitaran ja Katherinen väliltä, ja oikeastaan Katherinen viesti ja Kitaran viestien koluaminen sai minut epäilemään Kitaraa, koska en usko että vihollinen olisi tuollainen kuin Katherine, noinkin aktiivinen. Kitara taas on sopivan epäaktiivinen ja ovela ollakseen vihollinen.

++ Kitara

Yhdeksäs yö - huipentuma

Tulos
Kitara - 2
Katherine - 1

Oli jälleen kerran lynkkayksen aika, ja äänet oli laskettu. Vanhus viittoili Kitaraa lähteelle, mutta hän ei ottanut elettäkään liikkuakseen. Sen sijaan hän mutristi surumielisesti huultaan.
"Tähän me olemme nyt menneet" hän totesi "viattomia lynkataan mennen tullen. Voin ilman kylpemistäkin kertoa, että olen Ben, hyvis"
Joukossa kävi kohahdus, mutta pian se muuttui epäuskoisiin äänähtelyihin. Vanhus huokaisi hiljaisesti, ja pudisteli päätään vähän murtuneen oloisena.
"Emme me voi millään uskoa ilman lynkkaysta" hän totesi surullisesti. Kitara perääntyi hiukan, ja avasi suunsa sanoakseen jotain. Ennenkuin hän ehti muodostaa lausetta, iski jokin lujaa hänen päähänsä, ja hän valahti maahan kuolleena. Samalla hetkellä muodonmuutos katosi, ja maassa makasi aivan selvästi, kylän pöyhkeä sydäntensärkijä. Ihmiset kirkaisivat, koska he tajusivat tuijottavansa silmästä silmään Tiffanya, joka piti kädessään terävää kiveä. Veritahrat putoilivat maahan kiven päästä, ja hän hymyili hyytävästi. Samalla hetkellä totuuden puhdistava lähde räjähti valtavalla voimalla.

Ihmisten päälle roiskuva vesi paljasti jokaisen oikean persoonan. Arthuron tilalla seisoi Sebastian, Kreivitär-Lavignen tilalle Tanja, ja Stamoksen tilalla Terhi. Hiukan kauempana heistä seisoskeli Elisabeth, joka oli Viherhuntu. Hänen kopevaan katseeseen sekottui nyt kylmä määrätietoisuus. Katherinen tilalla seisoi Paul, joka hymyili ilkeästi, ja hänen molemmilla puolillaan Nyks eli Mari, ja Tiffany eli Ville.
"Noin käy roolinsapaljastajille. He ovat sontaa ja pohjasakkaa" Ville sylkäisi ruumista kohti, ja astui sitten uhkaavan askeleen lähemmäs. Vanhus toimi nopeiten - hän nappasi esiin harppuunan, ja ampui joukkoa kohti. Ville, Mari ja Paul astuivat tyynesti sivuun. Mari kohotti oman harppuunansa - ja pian helvetti pääsi irti.

Vanhus ja Ville taistelivat ampuen toisiaan harppuunalla. Stamos, Arthuro ja Kreivitär-Lavigne kirkuivat hysteerisesti, ja lähtivät juoksemaan metsää kohti synkässä pimeydessä. He kuitenkin vaihtoivat suuntaa maantielle, mutta samassa harppuuna lävisti Kreivitär-Lavignen niskan, ja Tanja rojahti maahan. Stamos ja Arthuro katselivat kauhistuneinan ympärilleen, ja tajusivat pian Marin eli Nyksin lähestyvän heitä, harppuuna osoitusvalmiudessa. Kaikkialla makasi lynkattyjen ruumiita. Arthuro päätti toimia, ja heittäytyi uhkarohkeasti Maria kohti, kiekaisten jotain sotahuudolta kuulostavaa. Mari hymyili kylmästi, ja kalautti häntä harppuunalla päähän. Stamos tuijotti silmät lautasen kokoisina maassa makaavaa ruumista, ja tajusi samassa sen pelottavan seikan, että hän oli viimeinen jäljellä.
"Idiootti!" Terhi kirkui "Typerys! Et koske minuun, et kosk-"
Mari ampui häntä tyynesti harppuunalla rintaan, ja nainen valahti maahan. Sen jälkeen hän kirkaisi voitonriemusta, ja asteli Paulin ja Villen luokse. Nämä olivat potkineet vanhuksen ja Viherhunnun eli Elisabethin ruumiit syrjään, ja katselivat nyt ympärilleen nautiskellen.
"Tätä hetkeä on odoteltu" Paul totesi hitaasti, ja naurahti sitten "Jos he olisivat vain uskoneet että osaan tehdä lyijystä kultaa, eivätkä olisi pilkanneet minua..."
Kolmikko käveli kylän läpi. He sytyttelivät taloja palamaan, potkivat kylttejä kumoon, raunioittivat ja tuhosivat asumuksia... Tuho oli mittaamaton. Kylä tuhoutui silmissä, ja lopulta he seisoivatkin sen rajoilla, onnelliset hymyt kasvoillaan yön pimeydessä. "He ansaitsivat sen" Mari naurahti "Olisitte nähneet, miten hoitelin ne kolme..."
Paul virnisti ilkeästi. Ville haukotteli syvään, ikäänkuin tilanne väsyttäisi häntä.

"Enää meillä ei ole tehtävää täällä. He ovat kuolleet, kaikki. Ikuisesti poissa" Paul totesi tyytyväisenä. Mari sipaisi hiuksiaan, ja asteli miehen perään. Ville jäi vielä katsomaan hetkeksi palavia raunioita, ja asteli sitten myös pois. Kylä oli täynnä ruumiita. Mutta niitä ei löydettäisi koskaan. Kenties joku ihmettelisi, miksi kylästä ei enää kuulunut viestiä, mutta...
Ei koskaan.

Onnea pahikset!